miesten runoilija harppauksia kautta Euroopan kirjallisuutta, kaunopuheisesti kirjelmän, jossa hänen rakastajattarensa tarttumaan päivä, eli tule sänkyyn. Emme kuule paljon emäntä – ellei tietenkin me tutkia maanalainen purojen balladeja ja kansanlauluja, jotka ovat perennially täynnä anonyymi valittaa niille naisille, jotka eivät anna itsensä olla takavarikoitu (by jolly merimiehet ja sotilaat useammin kuin runoilijoita, se on sanottava) ja jäivät tilalla vauva.,

tämän viikon runon, Jotta Hänen Kaino Emäntä, Andrew Marvell vie tavanomainen peruste uusiin korkeuksiin mielikuvituksellisia wit. ”Oli meillä, mutta maailmassa riittää, ja aika …” puhuja pohtii, ja melkein heti lukija johdetaan utopia jossa tämä onnellinen tila kirjaimellisesti olemassa. Kuten kirjailija, näyttää, Marvell on aloittanut takaa, että seminal kysymys, ” Mitä jos?”Metafyysisestä omahyväisyydestä on tullut nerokkaasti laajennettu Fantasia.,

Kehu runoilijan proosaa satiiri, Hugh MacDonald, päätoimittaja Runoja Andrew Marvell (1952), kirjoittaa: ”Siinä paikassa, kovaa hyökkäys useita hänen satiiri hän käyttää pilailu tai ’drolling’, kuten sitä silloin kutsuttiin, vastaan hänen vastustajansa.”Katsotaanpa uudelleen, että verbin yhteydessä runon, koska se viittaa kevyesti kiusanteko sävy, helppo sujuvuutta argumentti, ja oletettavasti koko valettu Marvell on esimerkillinen mieli., Yorkshire runoilija puhuu hänen ansiokas ja toivottavaa, rakastajatar, ei, tietenkin, poliittinen vastustaja, mutta jossain määrin, hän on drolling.

kaikki sama, ne kukoistavat koomisen liioittelukysymyksen haudan ja kiihkeän syvyyksistä. Marvell ei vitsaile kiireen tunteestaan, vaan muistuttaa, ettei kuolevaisuus ole vitsi. Kun hän jälkiä kehon laaja, tarjous seurustelun, hän pohtii tosissaan unelma jokaisen rakastaja: ajattomuus. Kuten Louis MacNeice satoja vuosia myöhemmin kuvittelisi, ” aika oli poissa ja jossain muualla.,”

Miten taitavasti Marvell kattaa tunnetta valtaville hänen kompakti neljän voittaa couplets. Se on tehnyt kuvia ja assonance (sattumaa joki-nimet heidän aihekokonaisuuksien konsonantit ovat hyödyllisiä), jonka polysyllabic sanoja (”kasvis”, joka innoitti adjektiivi) ja viittaus tiettyjä määriä, mutta ennen kaikkea tiivis loogista johdonmukaisuutta kussakin osiossa ja koko runon. Tässä suhteessa hänen taiteensa vaikuttaa verrattavissa hänen suuren ystävänsä ja kollegansa John Miltonin taiteeseen. Tässä lyriikkarunossa on ripaus pienoiseeposta.,

runo tummuu, koska se etenee, ja aika-fantasia siirtyy inhottava saavuttaa rappion ja tuhon. Madot eli toukat eivät ole ainoita syyllisiä. Mielenkiintoista, pelottavan, ystäville itse ovat kehotti matkia petolinnut, jotka ahmia ruokansa heti, toisin kuin ”hidas-halkeilevat” (hidas-jawed) aikaa. Kuvan pallo on epäselvä: se ei ainoastaan ehdottaa onnellinen suljettu pallo parittelu, mutta tykinkuula, johon sisältyy häikäilemätön päättäväisyyttä menestyä., Ilo kustannuksia: se on revitty ”iron gates of life”, kuvan, joka ilmeisesti on vähän tekemistä vitsejä neitsyys ja paljon enemmän tekemistä hengenvaarallisia, sekä elämän-antaa realiteetteja, työvoiman ja syntymä. Ja se synkempi ymmärrys tekee tästä myös hienon runon. Sen nokkeluutta tukee lähes Darwinilainen tietoisuus selviytymistaistelusta ja sen sinnikkyydestä ja lyhyydestä saavutettaessa.

Jotta Hänen Kaino Emäntä

– Oli meillä, mutta maailmassa riittää, ja aikaa,
Tämä coyness, nainen, ollut rikos.,
Olisimme istua alas, ja miettiä, millä tavalla
kävellä, ja siirtää pitkän rakkauden päivä.
Thou by the Indian Ganges ’ side
Shouldst rubies find; I by the tide
Of Humber would complain. Haluaisin
Rakastan sinua kymmenen vuotta, ennen kuin tulva,
Ja sinun pitäisi, jos et ota kieltäytyä
Kunnes muuntaminen Juutalaiset.,
Minun kasvis rakkaus kasvaisi
Vaster than empires, ja enemmän hidas;
sata vuotta pitäisi mennä kiitosta
silmäs, ja sinun otsa katse;
kaksisataa jumaloida jokainen rinta -,
Mutta kolmekymmentä tuhatta loput;
ikä vähintään kaikkialle,
Ja viimeinen ikä pitäisi näyttää sydämesi.
, lady, olet ansainnut tämän tilan,
Eikä olisi minulla rakkautta alhaisempi.

Mutta minun takaisin olen aina kuulla
Aikaa on siivekäs chariot kiiruhtivat lähellä:
Ja tuolla kaikki ennen meitä valhe
Aavikot valtavassa ikuisuuden.,
Sinun kauneus on enää löydy;
Eikä sinun marmori holvit, on ääni
Minun kaikuvat laulu; sitten matoja on kokeilla,
niin kauan säilynyt neitsyys,
Ja viehättävä kunnia kääntyä pölyä,
Ja tuhkaksi kaikki minun himo:
hauta on hieno ja yksityinen paikka,
Mutta ei, mielestäni, tehdä siellä syleilyyn.,

Nyt siis, vaikka nuorekas sävy
Istuu sinun ihosi on kuin aamun kaste,
Ja kun sinun halukas sielu ilmi,
joka huokosesta instant tulipalot,
Nyt voimme sport meitä, kun emme voi,
Ja nyt, kuten rakkaus birds of prey,
Eikä kerralla meidän aikaa niellä
Kuin viruu hänen hidas-halkeilevat valtaa.
Anna meidän kieriä voimissamme ja kaikki
Meidän makeutta, jopa osaksi yksi pallo,
Ja repiä ilo karkea riitaa
Läpi rautaisten porttien elämän:
Näin ollen, vaikka emme voi tehdä meidän aurinko
Seistä vielä, mutta aiomme tehdä hänet juoksemaan.,

• Jaa Facebook
• Jaa Twitterissä
• Jaa Sähköpostitse
• Jaa LinkedIn
• Jaa Pinterest
• Jaa WhatsApp
• Jaa Messenger