Antiikin sourcesEdit

Philoxenus ja CytheraEdit

Kirjoittaminen yli kolme vuosisataa jälkeen Odyssey on ajateltu olleen koostuu, Philoxenus ja Cythera otti myytti Polyphemus runossaan Kyklooppi tai Galatea., Runo oli kirjoitettu olla suoritettu kuin dithyramb, josta vain katkelmia on säilynyt, ja oli ehkä ensin antaa naisen rakkauden Kyklooppi. Polyphemoksen romanttisen halun kohteena on Galatea-niminen merinymfi. Runo, Polyphemus ei ole luola asunnon, hirviömäinen peto, kuten Odyssey, mutta sen sijaan hän on pikemminkin kuin Odysseus itsensä hänen näkemys maailmasta: Hän on heikkouksia, hän on taitava kirjallisuuden kritiikkiä, ja hän ymmärtää ihmisiä.,

päivämäärä koostumus Kyklooppi ei ole tarkasti tiedossa, mutta sen täytyy olla ennen 388 EKR., kun Aristofanes parodioi hänen komedia Plutus (Rikkaus), ja luultavasti sen jälkeen, kun 406 EKR., kun Dionysios I tuli tyranni Syracuse. Filoksenos asui tuossa kaupungissa ja oli Dionysios I: n hovirunoilija., Mukaan antiikin kommentaattorit, joko koska hänen vilpittömyys koskevat Dionysios’ runoutta, tai koska ristiriidassa tyranni naaras aulos pelaaja nimeltä Galatea, Philoxenus oli vangittu louhokset ja siellä oli koostuu hänen Kyklooppi tapaan avainromaani, jossa runon hahmot, Polyphemus, Odysseus ja Galatea, oli tarkoitus edustaa Dionysios, Philoxenus, ja aulos-soitin. Filoksenos sai Polyfemoksensa esiintymään citharalla, joka oli suurta taitoa vaativa ammattilyyra., Näin hienostunutta ja muodikasta soitinta soittava Kyklooppi olisi ollut Philoxenuksen yleisölle melkoinen yllättävä vastakkainasettelu.

Philoxenus’ Kyklooppi viitataan myös Aristoteleen Runousopin osassa, joka käsittelee esityksiä ihmisten tragedia ja komedia, vedoten kuten komedia esimerkkejä Kyklooppi sekä Timoteus ja Philoxenus.

AristophanesEdit

teksti Aristophanes’ viimeinen säilynyt pelata Plutus (Rikkaus) on säilynyt lähes kaikki sen kuoro odes puuttuu., Mitä jää osoittaa, Aristofanes (kuten hän tekee jossain määrin kaikki hänen näytelmiä) karrikoimalla nykyaikainen kirjallisen teoksen — tässä tapauksessa Philoxenus’ Kyklooppi. Samalla hauskaa kirjallisuuden näkökohtia Philoxenus’ dithyramb, Aristofanes on samalla kommentoi musiikillinen kehitys tapahtuu neljännellä vuosisadalla EKR, kehittää teemoja, jotka kulkevat läpi koko näytelmän. Se sisältää myös suoraan Kykloopilta otettuja viivoja ja lauseita.

Orja Cario kertoo kertosäkeelle, että hänen isäntänsä on tuonut mukanaan Jumalan rikkauden, ja tämän vuoksi he kaikki ovat nyt rikkaita., Kertosäe haluaa tanssia ilosta, joten Cario ottaa ohjat parodioimalla Filoksenoksen Kyklooppia. Soolo esiintyjä johtava kuoro, joka laulaa ja tanssii, pahan päivän varalle luo muodossa dithyramb. Aluksi hän heittää itsensä rooli Polyphemus, kun osoitetaan kuoro roolit lampaat ja vuohet, samaan aikaan jäljittelemällä ääni lyyra: ”Ja nyt haluan — threttanello! – matkia Kyklooppeja ja heilutella jalkojani näin, – johdattaa sinut tansseihin. Mutta tulkaa, lapset, huutakaa ja huutakaa uudelleen lampaiden ja haisevien vuohien lauluja.,”Kertosäe ei kuitenkaan halua leikkiä lampaita ja vuohia, he olisivat mieluummin Odysseus ja hänen miehensä, ja he uhkaavat sokeuttaa Carion (kuten Odysseus juoppo Kyklooppi) puupaalulla.

Hellenistisen pastoraalinen poetsEdit

romanttinen tekijä, alullepanija Philoxenus, elvytettiin myöhemmin Hellenistisen runoilijoita, kuten Theocritus, Kallimakhos, Hermesianax, ja Buuasivat, Smyrna.

Theokritoksen ansiona on pastoraalirunouden genren luominen. Hänen teoksensa ovat nimeltään Idylliä ja näistä Idylli XI kertoo Kyklooppi’ rakkaus Galatea., Vaikka Polyfemoksen luonne juontuu Homeroksesta, on huomattavia eroja. Missä Homeroksen Kyklooppi oli petomainen ja paha, Theokritoksen ” on absurdi, rakkaudellinen ja koominen. Polyfemos rakastaa merinymfi Galateaa, mutta torjuu tämän rumuuden vuoksi. Kuitenkin, lainanotto Philoxenus’ runo, Polyphemus on havainnut, että musiikki parantaa lovesickness, ja niin hän soittaa panpipes ja laulaa hänen suru, sillä ”minä olen taitava putkisto kuin mikään muu Kyklooppi täällä”., Hänen kaipuu on voittaa antithetic elementtejä, jotka jakavat niitä, hän maan ja hän vettä:

– Ah minua, haluaisin, että äitini minun syntymä oli antanut minulle kidukset, Että minulla saattaa olla sukelsi alas teidän puolella ja suuteli kättäsi, Jos huulet et anna minulle…

rakkaus ristiriitaiset pari on myöhemmin otettu mukaan muita pastoraalinen runoilijoita., Sama trooppi musiikki on paranna rakkaus otettiin käyttöön Kallimakhos hänen Kompa 47: ”Miten loistavaa oli charmia, joka Polyphemus löysi rakastaja. Ihmeessä Kyklooppi ei ollut typerys!”Katkelma bionin kadonneesta idyllistä esittää myös Polyfemoksen julistavan ikuista rakkauttaan Galateaa kohtaan. Viitaten takaisin, elegia on Buuasivat on kuolema, joka oli kerran katsoa Musk vie teeman pitemmälle pala liioittelu. Missä Polyphemus oli epäonnistunut, runoilija vakuuttaa, Buuasivat on suurempi taiteellisuus oli voittanut Galatea on sydän, piirustus hänen mereltä yleensä laumoinensa., Tämä heijasteli Theokritoksen idylli VI: n tilannetta. On kaksi paimenet harjoittaa musiikillinen kilpailu, yksi heistä pelaa osa Polyphemus, joka väittää, että koska hän on antanut juoni unohdetaan Galatea, hän on nyt tullut yksi, joka harjoittaa häntä.

latinalainen poetsEdit

onnistunut lopputulos Polyphemus’ love oli myös viittasi aikana 1.-luvulla EAA rakkaus elegia valtaa musiikki latinalaisen runoilija Propertius., Joukossa mainitaan esimerkkeinä hän mainitsee, että ”Vaikka Galatea, se on totta, alle villi Etna, pyörillä hänen suolavedessä-märkä hevosia, Polyphemus, kappaleita.”Jako päinvastoin elementit välillä maa-pohjainen hirviö ja meren nymfi, valitti Theocritus’ Idylli 11, saatetaan harmoniaan tämän tarkoittaa.

Kun Ovid hoito on tarina, että hän tuotu Muodonmuutoksia on riippuvainen idylls ja Theocritus, se on monimutkainen käyttöönotto Acis, joka on nyt tullut keskittyä Galatea on rakkaus.,

Kun olen jahdannut häntä jatkuvasti rakkautta,
Kyklooppi seurasi minua jatkuvasti.
ja, jos minulta kysytään, en voinut julistaa
oliko vihani häntä kohtaan, vai rakkauteni
Acis: sta vahvempi. – He olivat tasa-arvoisia.,

Siellä on myös paluuta Homeroksen visio kömpelö hirviö, jonka yrittää pelata tarjous paimen laulaa rakkauslauluja on tehty lähde huumoria Galatea:

Nyt, Polyphemus, kurja Kyklooppi,
sinä olet varovainen ulkonäkö, ja yrität
taiteen miellyttävä. Sinulla on jopa kammattu
sinun jäykistetty hiukset haravat: se miellyttää sinua.
leikata teidän takkuinen parta toimiminen koukku.,

hänen oma luonteensa, liian, Polyphemus mainitaan rikkomuksen taivaallisen lait, että kun on ominaista hänen toimia, ja on nyt voittaa Galatea: ”minä, joka halveksien Jupiterin ja hänen taivaaseen ja hänen lävistyksiä salama, jättää sinut rauhaan.”

Galatea kuuntelee rakkauslaulu Polyphemus, kun hän ja Acis valhe piilotettu rock. Hänen laulu, Polyphemus moittii häntä ei rakastava häntä vastineeksi, tarjoaa hänen maalaismainen lahjoja, ja huomauttaa, mitä hän katsoo hänen paras ominaisuus — yhden silmän, että on, hän ylpeilee, koko suuri kilpi., Mutta kun Polyfemos löytää rakastavaisten piilopaikan, hän raivostuu mustasukkaisuudesta. Kauhuissaan oleva Galatea sukeltaa mereen Kykloopin irrottaessa palan vuoresta ja murskatessa sillä Aciksen. Palattuaan Galatea muuttaa kuolleen rakastajansa Sisilian Acis-joen hengeksi.,

Ensimmäisen vuosisadan AD artEdit

Tämä tarina joskus oli enemmän onnistuneen lopputuloksen Polyphemus on myös todistettu arts. Yksi seinämaalaukset pelastettiin sivuston Pompeijin, Polyphemus on kuvassa istuu rock cithara (pikemminkin kuin syrinx) hänen puolella, ojensi kätensä vastaanottamaan rakkautta kirje Galatea, joka on kuljettaa siivekäs Cupid ratsastus delfiini.,

toisessa ulkona, myös vuodelta 1. vuosisadalla AD, kaksi stand lukittu alasti omaksua (ks.alla). Heidän liitostaan tulivat erilaisten villien ja sotaisten rotujen esi-isät. Mukaan joitakin tilejä, Kelttien (Galati latinaksi, Γάλλοi kreikaksi) olivat polveutuu heidän poikansa Galatos, kun Appian hyvitetään niiden kanssa kolme lasta, Celtus, Illyrius ja Juhliin, jolta laskeutua Keltit, Illyrians ja Gallialaiset vastaavasti.,

LucianEdit

On olemassa viitteitä siitä, että Polyphemus’ seurustelu oli myös enemmän onnistuneen lopputuloksen yhdessä vuoropuhelut Lucian ja Kiinnittivät. Siellä Doris, yksi Galatean sisarista, onnittelee häntä sylkäisesti rakkauden valloituksesta ja puolustaa Polyfemosta. Keskustelusta ymmärtää, että Doris on lähinnä mustasukkainen siitä, että hänen siskollaan on rakastaja., Galatea myöntää, ettei rakasta Polyfemosta, mutta on tyytyväinen siihen, että hän on valinnut hänet kaikkien seuralaistensa edelle.

NonnusEdit

Että niiden yhteydessä oli hedelmällistä on myös hiljaista myöhemmin kreikan eeppinen vaihteessa 5. vuosisadalla JKR. Aikana hänen Dionysiaca, Nonnus antaa tilin häät Poseidon ja Beroe, jossa Nereid ”Galatea twangled avioliitto tanssia ja levottomasti twirled vuonna capering askel, ja hän lauloi avioliitto säkeet, sillä hän oli oppinut hyvin, miten laulaa, on opettanut Polyphemos paimenen syrinx.,”

Myöhemmin Euroopan interpretationsEdit

Kirjallisuus ja musicEdit

Aikana Renessanssin ja Barokin kertaa Ovidiuksen tarina syntyi jälleen suosittu teema. Espanjan Luis de Góngora y Argote kirjoitti paljon ihaillut kerronta runo, Fábula de Polifemo y Galatea, joka julkaistiin vuonna 1627. Se on erityisen huomattava sen kuvaus maisema ja aistillinen kuvaus rakkaus Acis ja Galatea. Se on kirjoitettu kunnianosoituksena Luis Carillo y Sotomayorin (1611) aiemmalle ja melko lyhyemmälle kerronnalle, jolla on sama nimi., Tarina sai myös oopperahoitoa Antoni Lliteres Carrión erittäin suositussa zarzuelassa (1708). Tunnelma täällä on kevyempi ja elävöittää sisällyttämällä klovnit Momo ja Tisbe.

Ranskassa tarina oli tiivistetty neljätoista riviä Tristan L ’ Hermite on sonnet Polyphème fi furie (1641). Siinä jättiläinen ilmaisee raivonsa katsellessaan rakastavaa pariskuntaa heittäen lopulta valtavan kiven, joka tappaa Acisin ja jopa vahingoittaa Galateaa. Myöhemmin vuosisadalla Jean-Baptiste Lully sävelsi teemaan oopperansa Acis et Galatée (1686).,

Italiassa Giovanni Bononcini koostuu yksinäytöksinen ooppera Polifemo (1703). Pian sen jälkeen George Friedrich Händel työskennellyt kyseisessä maassa ja sävelletty kantaatti Aci, Galatea e Polifemo (1708), jossa niin paljon huomiota osa Polifemo kuin ystäville. Italiaksi kirjoitettu Polifemon syvä bassosoolo fra l ’ombre e gl’ orrori (from horrid shades) vakiinnuttaa hahmonsa alusta alkaen., Kun Händelin siirtyä Englantiin, hän antoi tarinan uusi hoito hänen pastoraalinen oopperassa Acis ja Galatea englanti libretto esittänyt John Gay. Alun perin vuonna 1718 sävelletty teos kävi läpi monia tarkistuksia, ja myöhemmin sekä Mozart että Mendelssohn saivat päivitetyt orkestraatiot.* Pastoraalinen työ on kylpee Theocritan tunnelma, mutta pitkälti keskusten kaksi ystäville. Kun Polyfemos julistaa rakkauttaan sanoituksessa ”O ruddier than the cherry”, vaikutus on lähes sarjakuvamainen., Händelin kilpailija jonkin aikaa Lontoossa, Nicola Porpora, myös tarinan aihe hänen opera Polifemo (1735).

myöhemmin vuosisadalla Joseph Haydn sävelsi Acide e Galatean (1763) ensimmäisenä oopperanaan ollessaan Wienissä. Suunniteltu imperiumin häät, se sai onnellisen lopun keskittynyt muutos kohtaus murhan jälkeen Acis kuin pari julistaa heidän ikuinen rakkaus. Johann Gottlieb Naumann oli kytkeä tarinan koominen ooppera, Aci e Galatea, alaotsikko en ciclopi päin, mantin maahan (rakkaus kyklooppi)., Teos esitettiin ensimmäisen kerran Dresdenissä vuonna 1801 ja sen juonta vaikeutettiin antamalla Polifemolle kumppani, Orgonte. Paikalla oli myös kaksi muuta rakastavaista, Dorinda ja Lisia, joiden kanssa Orgonte Lisia kilpaili Dorindan rakkaudesta.

John Gayn libreton jälkeen Britanniassa vasta 1800-luvulla aihe sai lisää runollista kohtelua. Vuonna 1819 ilmestyi ”Kuoleman Acis” Bryan Procter, kirjoittaa nimellä Barry Cornwall., Tyhjä jae kerronnan kanssa lyric jaksot, se juhlii muusikkouden Polyphemus, joka houkuttelee ystäville paljastaa itsensä heidän piilopaikka, luola ja siten tuo kuoleman Acis. Muut end of the century, siellä oli Alfred Austinin dramaattinen runo ”Polyphemus”, joka on asetettu murhan jälkeen ja muutosta paimen. Jättiläistä kidutetaan kuulemalla Galatean ja Acisin onnelliset äänet heidän tavoitellessaan rakkausduettoaan., Pian sen jälkeen Albert Samain kirjoitti 2-act jae draamaa Polyphème kanssa lisää luonnetta Lycas, Galatea on nuorempi veli. Tässä jättiläinen on humanisoitu; säästäen rakastavaiset, kun hän löytää heidät, hän sokaisee itsensä ja vaipuu kuolemaansa meressä. Näytelmä esitettiin ensimmäisen kerran postuumisti vuonna 1904 Raymond Bonheurin säveltämällä oheismusiikilla. Tämä ranskalainen säveltäjä Jean Luottoluokituslaitosten perustuu hänen ooppera ’lyyrinen tragedia’, joka koostuu vuonna 1914 ja ensimmäinen suoritetaan vuonna 1922., Luottoluokituslaitosten otti Samain on tekstiä lähes ennallaan, jakamalla pelata kaksi toimii neljään ja leikkaus muutaman rivin Polyphemus’ lopullinen puhe.

on ollut myös kaksi espanjalaista musiikkiesinettä, jotka viittaavat Polyfemoksen nimeen. Reginald Smith Brindle on neljä palasia kitara, El Polifemo de Oro (1956), vie sen nimi päässä Federico García Lorcan runosta, ”arvoitus kitara”. Joka puhuu kuusi tanssivat neidot (kitara jouset) entranced ’kultainen Polyphemus’ (one-eyed ääni-reikä)., Espanjalaissäveltäjä Andres Valero Castells ottaa vaikutteita Gongoran teoksesta Polifemo i Galatea. Alun perin hän kirjoitti puhallinorkesterille vuonna 2001, minkä jälkeen hän soitti sen uudelleen orkesterille vuonna 2006.

Maalaus ja sculptureEdit

Maalauksia, jotka ovat Polyphemus tarina Acis ja Galatea voi olla ryhmitelty mukaan niiden teemoja. Erityisesti tarina tapahtuu sisällä pastoraalinen maisema, jossa luvut ovat lähes satunnaista., Näin on erityisesti Nicholas Poussin 1649 ”Maisema Polyphemus” (katso galleria alla), jossa rakastavaiset pelata pieni osa etualalla. Oikealla Polyfemos sulautuu kaukaiseen vuorenhuippuun, jolla hän soittaa putkiaan. Aiemmin maalaus Poussin alkaen 1630 (nyt sijaitsee Dublinin National Gallery) pari ovat joukossa useita käsittää luvut etualalla, suojattu näkymä Polyphemus, joka pelaa hänen huilu ylempänä rinteessä. Toisen muunnelman aiheesta maalasi Pietro Dandini tänä aikana.,

aiemmin fresko Giulio Romano vuodesta 1528 paikkaa Polyphemus vastaan rocky etualalla lyyra hänen nosti oikean kätensä. Rakastavaisia voi vain katsella Kalliossa olevan aukon läpi, joka antaa mereen alaoikealla. Corneille Van Clève (1681) edustaa istuu Polyphemus hänen veistos, paitsi että hänen versio on putket, jotka jättiläinen omistaa hänen laskea käsi., Muuten hänellä on massiivinen maila, jota pidetään hänen vartalonsa poikki ja hän kääntyy vasemmalle katsomaan olkansa yli.

muut maalaukset tarttuvat parin Teokritaaniseen teemaan jaettuna niillä elementeillä, joilla ne tunnistetaan, maalla ja vedessä. On olemassa useita maalauksia, usein nimeltään ”Triumph Galatea”, jossa nymfi on tehnyt meren läpi hänen Nereid sisaret, kun pieni hahmo Polyphemus serenadeja hänen maasta. Tyypillisiä esimerkkejä tästä maalasivat François Perrier, Giovanni Lanfranco ja Jean-Baptiste van Loo.,

koko sarjan maalauksia Gustave Moreau samasta asiasta erilaisia hienovaraisia tapoja. Jättiläinen vakoilee Galatea seinän läpi meri luola tai ilmenee kallion jumaloida hänen nukkuvan kuvio (ks.alla). Jälleen, Polyphemus sulautuu kallion, jossa hän mietiskelee samalla tavalla, että Galatea sulautuu hänen elementti sisällä luola maalaus Musée d ’ orsay. Visionääri tulkinta tarina myös löytää sen kaiku Odilon Redon on 1913 maalaus Kyklooppi, jossa jättiläinen tornit yli rinne, johon Galatea nukkuu.,

myös ranskalaiset kuvanveistäjät ovat vastanneet joistakin ikimuistoisista versioista. Auguste Ottinin erilliset luvut on koottu Luxemburgin puutarhassa sijaitsevaan suihkulähteeseen vuodelta 1866. Edellä on kyyristyi luku Polyphemus vuonna haalistua pronssi, peering alas valkoinen marmori ryhmä Acis ja Galatea käsittää alla (ks.edellä). Hieman myöhemmin Auguste Rodin tehty useita patsaita, keskittyy Polyphemus. Alun perin mallinnettu savea noin 1888 ja myöhemmin pronssia, ne voivat olla innoittamana Ottin työtä.

lopullinen teema on raivo, joka onnistuu löytämisen hetkellä., Se on kuvattu aikaisemmin maalauksia Polyphemus valu kivellä pakenevat ystäville, kuten Annibale Carracci, Lucas Kaira ja Carle van Loo. Jean-Francois de Troy on 18-luvun versio yhdistää löytö jälkimainingeissa kuin jättiläinen kyydissä edellä ystäville kääntyy jakoavain kiven.