kysymys: ”Mitä tarkoittaa’ Minä uskon; auta epäuskoani ’ Markuksen 9: 24: ssä?”
Vastaus: etsivät Herran apua, mies tuli Jeesuksen luo kerran, putosi polvilleen, itkien ja sanoi, ”minä uskon; auta minun epäuskoani” (Mark 9:24, ESV). Miehen pyyntö hätkähdyttää paradoksaalisessa fraseerauksessaan varsin ajatuksia herättävää. Miten mies voi sanoa uskovansa ja samalla pyytää apua epäuskon voittamiseen?

Koko konteksti miehen rukouksesta ” uskon; auta epäuskoani!,”auttaa selventämään hänen merkitystään. Jeesus oli juuri palannut kirkastusvuorelta, kun hän kohtasi opetuslapsiaan ympäröivän suuren joukon. Asiasta käytiin kiistaa, ja ihmisiä kuohutti. Jeesus kysyi, mitä oli tekeillä, ja mies joukosta selitti, että opetuslapset olivat yrittäneet ajanut riivaajan ulos hänen poikansa, mutta oli epäonnistunut yrityksessään. Jeesus sanoi: ”Sinä epäuskoinen sukupolvi . . . kauanko viivyn kanssasi? Kauanko kestän sinua? Tuo poika luokseni ” (Mark.9:19).,
poika oli tuonut Jeesuksen, mutta ”kun henki näki Jeesuksen, se heti heitti pojan kouristukset. Hän kaatui maahan ja kierähti ympäri vaahtoaen suusta ” (Mark. 9: 20). Kun pojan isä selitti edelleen, että hänen poikansa on kunnossa, hän sanoi Jeesukselle, ”Jos et voi tehdä mitään, sääli meitä ja auta meitä” (jae 22). Jeesus vakuutti miehelle, että ”kaikki on mahdollista sille, joka uskoo” (jae 23). ”Heti pojan isä huudahti, ’minä uskon; auta minua voittamaan epäuskoani!””(jae 24).
kuultuaan miehen pyynnön: ”minä uskon; auta epäuskoani!,”Jeesus puhui heti epäpuhtaalle hengelle ja heitti sen pysyvästi pois pojasta. Myöhemmin Jeesuksen opetuslapset kysyivät, miksi he eivät kyenneet heittämään demonia ulos. Jeesus sanoi heille:” tällainen voi tulla esiin vain rukouksella ” (Mark.9: 29).
tämän kohdan hallitseva teema on usko ja epäilys. Jeesuksen ensimmäinen vastaus kuulo pojan kunto ilmaisee pettymyksensä siihen, ettei uskossa: ”Sinä epäuskoinen sukupolvi, kuinka kauan minun olla kanssasi? Kauanko kestän sinua?”Pojan isä näyttää aluksi osoittavan myös uskon puutetta., Hän pyytää Jeesusta tekemään pojalle jotain ”jos pystyt” (Mark.9:22). Jeesus tarttuu tähän epäilykseen toistaen miehen ehdollisen lausunnon (jae 23). Pohjimmiltaan, Hän vastaa sanomalla, ”Mitä tarkoitat, JOS voin?”Hän jatkaa vakuuttaen miehelle, että kaikki on mahdollista, jos hänellä on uskoa. (Ainakin kahdessa aiemmassa tilaisuudessa Jeesus oli yhdistänyt parantumisen uskoon häneen-Markus 5:34 ja 36). Näyttää siltä, että ainoa asia, joka estää miehen poika on parantunut, on hänen uskonsa, ja hän tajuaa, että hän on jo pettänyt uskon puute. Hän haluaa ilmaista uskoa, mutta samalla olla aito., Niin hän sanoo: ”Minä uskon; auta minua voittamaan epäuskoni!”(jae 24). Pohjimmiltaan hän sanoo: ”uskoni on kaikkea muuta kuin täydellinen. Minulla ei ehkä ole tarpeeksi uskoa. Jos uskoni ei riitä, auta minua saamaan tarpeeksi.”CEV sanoo näin:” Minulla on uskoa! Auta minua saamaan vielä enemmän.”Jeesus on tyytyväinen tähän vastaukseen ja parantaa pojan.
useimmat kristityt voivat samaistua tähän mieheen aika ajoin. Riittämättömyytemme tunnustaminen antaa Jumalalle mahdollisuuden työskennellä elämässämme. Tämä pitää paikkansa pelastuksen hetkellä., Pelastus tulee riittämättömiltä syntisiltä, jotka ymmärtävät tarpeensa ja pyytävät anteeksiantoa. ”Vanhurskaiden” ihmisten pelastuminen on mahdotonta (KS.Luuk. 18:9-14). Samalla tavalla, Kristityt tietävät, mitä Raamattu sanoo, ja me luottaa Jumalan hoitaa ja ohjata elämäämme, mutta joskus olemme joutuneet kohtaamaan jotain, joka näyttää kukistaa uskoamme. Meillä ei näytä olevan tarpeeksi uskoa seurataksemme häntä sillä hetkellä, joten pyydämme lisää uskoa. Me tunnustamme, että jopa uskomme tulee Jumalalta. Hänen työnsä elämässämme auttaa meitä uskomaan ja tottelemaan.
kuten aina, voimme kysyä, mitä tarvitsemme., Kun epäilemme, voimme pyytää lisää uskoa. Kun horjumme päättäväisyydessämme seurata, voimme pyytää lisää päättäväisyyttä. Kun emme halua totella, voimme pyytää, että meidät tehdään halukkaiksi. Epäuskoinen ei ole kiinnostusta ottaa enemmän uskoa tai tehdään valmiita tottelemaan. Uskova tietää, että hänen uskonsa ja tottelevaisuutensa ovat aina puutteellisia, ja hän pyytää usein Jumalaa auttamaan häntä elämään elämää, joka miellyttää Jumalaa. Jos meidät jätettäisiin Oman vahvuutemme ja oman uskomme varaan, emme koskaan selviäisi siitä.
”minä uskon; auta minun epäuskoni” on kerralla uskon lausunto ja tunnustus siitä, että uskomme on kaukana täydellisestä.,